Nyrkkeilyn Mysteerien Luola

Jälleen yksi myytti on noussut esiin nyrkkeilysatiirin lietekaivon sameista syvyyksistä.

Tapetilla tällä kertaa on Kyoton salainen otteluohjelma.

Kyseisen otteluohjelman olemassaolo on kielletty systemaattisesti mutta sen oletetuista vaikutuksista on kiistatonta näyttöä:

Tarinan mukaan neljä miestä laati 70-luvun lopulla ohjelman jolla oli tarkoitus kontrolloida suomalaista ammattinyrkkeilyä vuosikymmeniksi eteenpäin. Ohjelma kattoi pääpiirteissään koko skenen kehittymisen ja ajoittaiset devalvaatiot pitkälle 2000-luvulle asti.

Ketä nämä neljää miestä sitten olivat? Yksi oli lääketieteen lisensiaatti, candidus boxeo temathiqué, Psychotic Augustin. Toinen oli kansainvälisen tason playboy, Verner D. (joissain lähteissä kirjoitettu Werner D.). Kolmas oli liikennöitsijä H. ja neljäs kamppailu- ja liikuntatieteiden lisensiaatti "Flegmatic" Mäkysen isän veli (mahdollisesti velipuoli) H.G. Gullenius.

Ohjelma laadittiin alusta alkaen nimenomaan pitkällä aikajänteellä mahdollisimman tarkasti muuttuvat faktorit (kuten Halmeen Japanin-ura) huomioonottaen. Kyoton salainen otteluohjelma käsitti yhteensä n. 300 sivua tekstiä johon kätkettiin koko lajin skandinaavisen kehityksen siemen. Tarina kertoo että 100 sivua lähetettiin Ruotsiin, 100 sivua Norjaan ja loput sata sivua kätkettiin väestönsuojaan Maunulaan. Ruotsin sivuista osa faksattiin tiettävästi Islantiin hieman ennen vuosituhannen vaihdetta joskin osia siitä oli toimitettu salaa saarelle jo 80-luvun lopulla hiilivedoksina. Ohjelman kopiot edesauttoivat nyrkkeilyn täyskiellon purkamista Islannissa mikä on hyvin voimakas osoitus siitä kuinka oikeassa neljä laatijaa olivat jo tuolloin.

Otteluohjelman kokonaisuus on hämärän peitossa mutta tiedetään että siinä ennustettiin useamman SM-ottelun päättyvän ratkaisemattomana jo yli 30 vuotta ennen kuin otteluita edes käytiin.

Neljästä ohjelman laatijasta kolmesta aika on jo jättänyt, viimeisimpänä laskettiin täysi luku kovan tason pleijerille, Verner D.:lle. Syy miksi tämä mysteeri nostettiin päivänvaloon on kamppailu- ja liikuntatieteiden lisensiaatti "Flegmatic" Mäkynen joka nosti asian tapetille käytyään läpi setänsä (tai setäpuolensa) jäämistöä.


Avaamme mysteeriä lisää kun seuraava laatikko on saatu auki nyrkkeilymystiikan vetolaatikostosta.

Henry Chinaski otti yhteyttä minuun eilen ja ilmoitti löytäneensä Maunulan väestönsuojasta nipun asiapapereita jotka kiistatta tukevat tarinaa. Papereissa oli jopa maininta "Ulkomaalaisten tähdittämästä pienemmästä illasta, jonka totuudenmukainen tapahtumainkulku vääristyy ennen julkisuuteen ponn..." tähän kohtaan teksti katkeaa koska Chinaskin suavee oli tahrannut tekstiä.

Olen alustavasti luonut keskusteluyhteyttä Helsingin Yliopiston akateemikko Meroseen, jonka ominta alaa on kamppailu-aiheisten saviruukkujen sekä seinäpiirustusten tulkinta (myös kaupallisessa mielessä).

Professori on jälleen kadonnut, miestä ei löydy mistään. Ghoulien numeral.net-mailiosoitteesta tulee vain mystinen automaattinen vastausviesti jossa luvataan palata aiheeseen kun aika on aikaa kutakin eikä maa polta huopikkaita jalasta. Uskon että mysteerit alkavat piakkoin aueta....

Lisensiaatti Selesmaalle on taas töitä.

Lisensiaatti on matkalla Bosniaan helmikuussa 2014. Hänelle tehtiin työtarjous 6-sivuisen paperin kääntämisestä Ruotsiksi Suomesta nuoratussa neliössä iltapäivän aikana.

Porin kaljupäät kiittävät, kaupungin ainoa akateemikko on työllistetty.

Osia kirjoituksista on tulkittu ja perimätieto osoittautui oikeaksi ainakin seuraavilta osin:

Miksi joukossa oli neljä hyvin erilaista ihmistä? Mikä rooli kullekin otteluohjelman laatimisessa lankesi?

Aloitetaan Verner D.:stä. Verner oli naurattanut naisia ympäri Eurooppaa ja laajemminkin, hänellä oli myös kohtuullinen nyrkkeilytausta välisarjan miehenä. Verner osasi jo tuolloin tulkita eri rotujen ja geenien ominaisuuksia nyrkkeilynomaisia lajeja silmällä pitäen. Verner D. sai tehtäväkseen siittää viidelle naiselle jokaiselle lapsi. Rodut, kansallisuudet ja äitien taustat selvitettiin mahdollisimman tarkasti. Ote Maunulasta löytyneistä konekirjoitus-arkeista:

Meidän on joka tapauksessa otettava ehdottomasti huomioon myös Rautaesiripun takaiset maat vaikka sieltä ei Laszlo Pappin jälkeen ole ammattilaisia kummemmin tullutkaan. On päivänselvää että kun Mustan Rodun dominaatio jatkuu vielä pitkälle kolmatta vuosikymmentä että sieltä ennen pitkää herätään tästä Ruususen unesta. Itä-Saksa on tottakai yksi vaihtoehto, vaan tokko paras pitkällä tähtäimellä. Kokous katsoo yksimielisesti että muorikandidaattia katsotaan Itäblokin osalta kartalta etelämpää.

Eli nämä neljä arvasivat jo tuolloin, Muhammad Alin, Joe Frazierin, Ken Nortonin ja Geroge Foremanin valtakaudella että silloisen Neuvostoliiton alusmaista nousee uusi hallitseva luokka ammattikehiin.

Verner D.:n lapsien ohjaaminen pugilismin pariin alkoi hyvin varhain, esimerkiksi joulu- ja syntymäpäiväkortit olivat aina nyrkkeily-aiheisia ja Verner myös (käyttäen uskomattomia näyttelijänlahjojaan) vei lapsiaan aina maahan tullessaan katsomaan nyrkkeilyä. Nämä lapset takasivat suunnitelman jatkuvuuden.

Osuuskuntanyrkkeily:

Otteluohjelmaan kuului olennaisesti myös neljän viisaan miehen aloittama Osuuskuntanyrkkeilytoiminta. Aluksi mukaan saatiin huijattua kaksi seuraa:

Sukevan Työväen Nyrkkeilijät ja Keuvan Jyry. Näillä kahdella seuralla ei ollut kummemmin kokemusta kilpailujen järjestämisestä mikä katsottiin plussaksi. Alkuun ottelut käytiin amatöörisäännöillä (ensimmäiset kaksi tapahtumaa) mutta osuuskunta-periaatteen ei katsottu toimivan tarpeeksi, joten siirryttiin ns. "puoli-ammattilaisuuteen". Säännöt olivat karkeasti ottaen seuraavat:

-Osuuskuntanyrkkeilijäksi haluava maksaa H.G. Gulleniukselle 500 markkaa
-Gullenius kerää kaikilta ottelijoilta kolehdin ja luovuttaa rahat Augustinille
-Augustin etsii sopivat vastustajat kaikille ja antaa tiedon liikennöitsijä H.:lle
-Liikennöitsijä toimittaa oman firman pimeällä bussikyydillä kaikki vastustajat kimppakyydillä joko Sukevan tai Keuvan salille
-Verner D. kielitaitoisena huolehtii että vastustajat ymmärtävät pelin hengen
-Otteluohjelma laaditaan

Tämän jälkeen kaikki osuuskuntanyrkkeilyt käydään nelieräisinä. Voittaja saa 250 markkaa ja häviäjä 150. Näinollen kuluihin jää nyrkkeilijän maksamasta summasta 100mk.

Lisäksi Keuvan ja Sukevan kunnilta nostetaan sponssit (tarvittaessa leikataan terveydenhuollosta) ja mukaan houkutellaan muitakin sponsoreita.

Ottelutapahtumat kulkivat näin aina kolmanteen tilaisuuteen asti, jossa siirryttiin maksamaan palkkio eräpisteiden mukaan:

Jokaisesta tuomarin antamasta pisteestä maksettiin 10mk, joten erävoitto oli siis satanen. Tämä johti kulujen kasvuun, mikä onnistuttiin paikkaamaan muilla sponsseilla ja lippujen hinnoilla. Tuomaripisteet vaihtelivat melko paljon, mutta osuuskuntanyrkkeilyn lähestyessä loppuaan oli vakiintunut tavaksi laittaa ensimmäinen erä tasan ja loput jommallekummalle. Tarkoitti käytännössä 400mk voittaja - 370mk häviäjä. Tämä aiheutti useimmiten närää ja vanhat säännöt katsottiin reilummiksi. Tämä lienee yksi syy miksi osuuskuntanyrkkeily lopulta ajettiin alas, varoituslaukausta ampumatta.

Osuuskuntanyrkkeilystä lukeminen kasteli printterini kahvilla.

Mihin voin lähettää laskun?

Kuulemma aikanaan AKNS oli mukana osuuskuntanyrkkeilyissä ja A. Kivelä ehdotti, että voittajalle joko 400mk tai sitten 370mk ja saa pitää hanskat. Häviäjälle ei mitään.

Kela, Sossu ja Hallitus yhdessä ampuivat idean tehokkaasti alas. Lisäksi osuuskuntanyrkkeilyä tuli koskemaan pykälä, jonka mukaan kaikista illan tuloista tuli maksaa 50 prosenttia normaalia ansiotuloveroa, ennenkuin niistä sai kuluja vähentää.

Tätä kutsuttiin pitkään SAN:in hallituksessa maanis-depressiiviseksi verotukseksi. Carl J. Danhammer järjesti iltoja Gambiassa kenenkään tietämättä, eikä tuloksia saatu boxreciin. Kuitenkin ravintolailtojen julisteissa saatettiin mainita näissä illoissa kerrytetyt listat ja tittelit: "MAAILMANMESTARI OTTELUTILASTOLLA 12-0", mutta niitä ei voitu virallisena pitää.

Vesa Keskisen mukanaolo suomalaisessa nyrkkeilyssä on erään Sauerlandin kanssa veljeilevän tahon toimesta täysin kiistetty. On väitetty, että Vesa hoitaisi P3:sen asioiden sijaan ylipainoaan ja alkoholismiaan. Tämä on juuri sitä pajunköyttä, mitä meille nykyään syötetään kehäköysien sijaan.

Otteluohjelmaa täydennettiin 80-luvun lopulle tultaessa oleellisesti. Ammattilaisskene oli käynyt ahtaaksi vaikka Rööperin Pornokeisari alkoikin järjestellä iltojaan, varsinaiset myyvät nimet olivat vähissä. Jose Tuomisen nousuun kukaan ei jaksanut uskoa vaikka punnituksissa lääkäri auttoikin Tuomista pysymään puntarilla suunnilleen horjumatta.

Neljä miestä järjestivät kulisseissa gallupin ja tulokset olivat hämmentävät: Kansa kaipasi taas suuria taistelijoita, Tarmo Uusivirran luovuttaminen kesken EM-ottelun jätti valjun varjon koko ammattilaisnyrkkeilyn päälle.

H.G. Gullenius ja Professori Augustin (oli jo saanut väitöskirjansa valmiiksi tuolloin) alkoivat kuumeisen etsinnän. Esimerkkiä otettiin Stadin kaikkien aikojen kovimmasta kundista Elis Askista, joka teki maajoukkuetason judokasta ja painija Lennart Petrellistä nyrkkeilijöitä. Petrellin ura nyt jäi lyhyeksi mutta Ask osoitti että ammattimies saa lippuja myytyä myös muilla kuin ns. "puhtailla nyrkkeilijöillä".

Tarina ei kerro kumpi miehistä kiinnitti ensin huomiota Visa Ericksoniin joka tyrmäsi kokonaisia seurueita satamakapakoissa ja iski kerran etukäden koukulla tarjoilijan tainnoksiin vaikka välissä oli tarjoitin. Kuitenkin molemmat olivat samaa mieltä, tämä mies pitää ehdottomasti saada kehään.

Erickson ei aluksi innostunut ajatuksesta, hän oli omasta mielestään rauhallinen kundi jolla "joskus vaan keitti vähän yli". Kuitenkin kun seteleitä oli isketty tarpeeksi pöytään hän suostui ottamaan matsin Porin VPK:lla iskettävässä illassa.

Pääotteluun häntä ei varmuudeksi laitettu, pääottelussa oli ns. "legit boxer". VPK:lle Erickson saapui puoli tuntia ennen matsia, vaihtoi kamat ja meni lämmittelemättä kehään. Vastassa oli Irlannin vanha maajoukkuemies jolla oli listaa sopivasti. Kaksi erää Erickson psyykkasi itseään imuroiden suoria päähän, sitten veri kuohahti ja karmea kauhaisu lennätti apilasaaren pojan kehäköysien läpi tuomaripöydälle. Seuranneessa hässäkässä Erickson piti lyödä tainnoksiin vaahtosammuttimella, mies osottautui todella pahansisuiseksi ärsytettynä.

Yleisö oli haltioissaan näkemästään, joku piti ottelua oikeastaan pahoinpitelynä siinä missä toiset pohtivat mihin asti laajakaarisilla lyönneillä ja hitaalla sytytyksellä pääsisi. Uusi johtotähti oli löytynyt.