Kausikatsaus 2014

Nyt se on taas koettu. Nimittäin kävimme Mahorkan kanssa katsomassa Tammeria ja haistelemassa amatöörien uusia (=samoja vanhoja) tuulia.

Tämä homma ei lähde ikinä nousuun uskallan sanoa. Wael Allah Kaghani kuulemma pudottaa aina ennen sm-kisoja painonsa alas että pääsee sarjaan jossa ei ole muita -> SM-kulta ilman ainuttakaan ottelua. Tammer-hopeakin tuli kun pääsi arvalla suoraan finaaliin ja hävisi turnauksen ainoan ottelunsa.

Mietin itsekseni että olisi teoriassa, varmasti myös käytännössä, mahdollista että tekisin come-backin, kiristäisin painot sopivan alas ja ottaisin kymmenen matsia. Lista olisi 0-10 ja palkintokaapissa Tammer-, Ruska-, Pyynikki-, Pirkka- ja SM-hopeaa ja pronssia. nerokasta! Vaikuttava cv vaikka ottaisi kaikki matsit pataan 100-0.

Tämä johtokunnan päivitys nyt oli täys vitsi vai ottaako joku tosissaan lajiparlamenttia jonka kapellimestarina on Antti "Soturin Tie" Sariola? Katsokaa huviksenne noita sen matseja mitä löytyy tubesta. KODIN jos luet tätä: MITEN KÄVI?? Tukemme oli rajaton ainakin.

Alan uskoa että kaikki se keskustelu "miten saadaan enemmän harrastajia" on turhaa. Mitään ratkaisua ei ole. Lajeja on ihan liikaa harrastajiin nähden, jos ihmiset saataisiin harrastamaan samaan aikaan painia, nyrkkeilyä, vaparia ja potku- ja thainyrkkeilyä ja vielä kisaamaan näissä kaikissa niin jonkunlaista tasokasta kilpailua saattaisi ehkä syntyä. Eli tämä mistä Mikko Rupponen puhui, treeneissä keskitytään puhtaisiin tekniikoihin ja sitten käydään läpi ihan kaikki kissanristiäiset mitä ehtii niin saa kisakokemusta.

Luulen muuten, että jos jollain olis munaa tehdä tollanen palkintokaappi-ura ja selittää jälkeenpäin jossain seurassa tai avussa kuinka helposti kaikki kävikään, niin siinä saattais jopa muutama SNL:n ukko herätä asiaan.

Eli varmaan palkkaisivat Kodinin konsultiksi, kyntäisivät lisää ja lopulta lappu luukulle ja kaikki nyrkkeilijät MMA:han.